Jäivätkö tehtäväsi viimeksi kesken? Jatka kirjautumalla
Syötä henkilökohtainen ID ja salasanasi palataksesi tehtäviin

Palvelun tausta

Urapolulla-verkkopalvelun tekijät

Urapolulla-verkkopalvelun sisällön tuottamisesta ovat vastanneet Helsingin yliopiston urapalveluiden uraohjauksen asiantuntija Leena Itkonen sekä Jyväskylän yliopiston ohjausalan asiantuntijat Titta Turunen, Eija Hanhimäki ja Juha Lahti. Projektin johtamisesta ja sen teknisestä tuesta on vastannut Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:ssa projektinjohtaja Merja Ukkola sekä kehittämispäälliköt Marko Kuparinen ja Minna Pesiö-Kokko. Palvelun teknisen toteutuksen on tehnyt Trimedia Oy.

Verkkopalvelun teoreettinen tausta

Urapolulla-verkkopalvelussa nuorten tulevaisuuskysymysten heijastuspintana on kaksi tietopohjaa, jossa yhdistyvät Töissä.fi-sivustolle koottu laadullinen ja määrällinen uraseurantatieto sekä aiempien tutkimusten tarjoamat teoreettiset viitekehykset. Teoreettisina viitekehyksinä kyselyn ja teematehtävien laatimisessa on hyödynnetty Life Design -koulukunnan uramuuntuvuutta (career adaptability), joka rakentuu neljän ulottuvuuden ympärille. Nämä ovat tietoisuus (concern), hallinta (control), uteliaisuus (curiosity) ja luottamus (confidence) (Savickas 1997; Savickas & Porfeli 2012). Tämän lisäksi palvelun taustalla on malli pedagogisesta työelämähorisontista (Penttinen, Skaniakos, Lairio & Ukkonen 2011) ja tähän malliin liittyvä opiskelijakysely opintojen aikaisista työelämäpohdinnoista sekä ohjauksessa ja opetuksessa saadusta tuesta työelämäorientaatioon. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Helsingin yliopistossa käytettyä urataitojen itsearviointia, jossa tausta-ajatteluna on toiminut DOTS-malli (decisions, opportunities, transitions, self; Law & Watts 1977) ja CIP-teoria (cognitive information processing theory), jossa urasuunnittelu rakentuu tiedollisten sisältöjen (tieto itsestä ja tieto työelämästä), päätöksentekotaitojen prosessoinnin ja päätösten toimeenpanon ympärille (Sampson, Reardon, Peterson & Lenz 2004). Työllistyvyyteen liittyvät mallinnukset ovat niin ikään tarjonneet verkkopalvelulle teoreettista viitekehystä, joista on hyödynnetty etenkin USEM-mallia, jossa työllistyvyyden määritellään muodostuvan oman alan ymmärryksestä, taidoista, metakognitioista ja pystyvyysuskomuksista (Knight & Yorke 2004).

Urakysely-osion tausta

Vertasimme edellä mainittujen teoreettisten viitekehysten pohjalta laadittuja kolmea kyselyä ja muokkasimme kysymyksiä tähän verkkopalveluun sopiviksi. Kyselyn kehittämisen aikana tarkasteltiin teoreettisen viitekehyksen ohella Töissä.fi-aineiston tuottamaa laadullista ja määrällistä tietoa ja verrattiin näitä niihin teemoihin, jotka nousevat Töissä.fi-aineistosta. Tämän työvaiheen tuloksena syntyi Urapolulla-verkkopalvelun Urakysely-osio, jossa on 24 omaa tähänastista urasuunnittelua kuvaavaa väittämää. Kyselyn työstivät ohjausalan asiantuntija Leena Itkonen (HY) ja yliopistonlehtori Leena Penttinen (UEF).

Tehtävät teemoittain -osion tausta

Tehtävät teemoittain -osion luomisessa on niin ikään peilattu Töissä.fi-aineistoa ja erilaisia teoreettisia viitekehyksiä ja malleja. Arvot-tehtävissä osa listatuista työtoiveista on kehitetty ura-ankkuriteorian avulla, jossa työtoiveita lähestytään henkilökohtaisten arvostusten, tarpeiden ja motiivien kautta (Schein 1987). Itseluottamus-tehtävissä on hyödynnetty aiemmin luotua listausta luonteenvahvuuksista ja henkilökohtaisista hyveistä (Peterson & Seligman 2005). Temaattisten tehtävien rakentamista on ohjannut myös sosiodynaamisen ohjauksen viitekehys (Peavy 1999), jossa keskeisiä käsitteitä ovat tarinat, elämänkenttien kartoittaminen ja refleksiivisyys. Osaaminen-tehtävien työstämisessä on hyödynnetty USEM-mallia (Yorke & Knight 2004). Osa temaattisista tehtävistä on kehitetty Helsingin yliopiston urapalveluissa ja osa on ideoitu eri puolilla maata pidetyissä hanketyöpajoissa.

Teemat tämän osion tehtäville valikoituivat Töissä.fi-aineiston ja teoreettisten viitekehysten pohjalta. Osassa teemoista kuten Päätöksenteko-teemassa painottuivat sekä Töissä.fi-aineiston tarjoama tieto että teoreettiset viitekehykset. Itseluottamus-teema puolestaan otettiin mukaan itsenäisenä osiona, koska sen merkitystä korostetaan monissa uusissa urateorioissa kuten Life design -teoriassa (Savickas 1997) ja USEM-mallissa (Knight & Yorke 2004), vaikka itseluottamus esiintyy harvemmin terminä Töissä.fi-uratarinoissa.

Pohdintatehtävät-osion tausta

Urakysely- ja Tehtävät teemoittain -osioiden jatkumoksi kehitettiin Pohdintatehtävät-osio, jossa käyttäjän on mahdollista työstää syvällisemmin teemoja, jotka häntä askarruttavat eniten, sekä tunnistaa oman urapolkunsa piirteitä. Tässä osiossa on kaksi tehtäväaluetta, Minun urapolkuni ja Minun urateemani.

Minun urapolkuni -tehtäväalueen luomista edelsi keväällä 2017 aineistolähtöinen analyysivaihe, jolloin analysoitiin kaikki Töissä.fi-sivustolta löytyvät uratarinat (N = 462). Eri aloja edustavat uratarinat jaettiin erilaisten kertomustyyppien alle sen mukaisesti, millaisia urapolkuja kertojat olivat kulkeneet työelämään. Kertomustyyppejä muodostui aineiston pohjalta seitsemän ja kullekin kertomustyypille luotiin kriteerit, joiden mukaan kaikki aineiston kertomukset jaettiin parhaiten sopivan tyypin alle. Lisäksi laskettiin, kuinka monta kertomusta kuului kunkin tyypin alle. Lopuksi analyysin pohjalta valittiin edustavimmat kertomukset kustakin tyypistä. Nämä edustavimmat kertomukset toimivat runkokertomuksina, joihin lisättiin aineistokatkelmia myös saman tyypin muista kertomuksista rikastamaan kuvausta. Lopputuloksena luotiin seitsemän uratyyppitarinaa, jotka toimivat Minun urapolkuni -tehtäväalueen aineistona.

Minun urapolkuni -tehtäväalueessa käyttäjä voi tutustua Töissä.fi-aineiston pohjalta laadittuihin uratyyppitarinoihin ja pohtia, mitä piirteitä hän tunnistaa omalla urapolullaan ja mitä piirteitä hän voisi tulevaisuudessa kehittää. Tämän pohdinnan jälkeen käyttäjä voi kirjoittaa oman urapolkunsa tarinana. Minun urateemani -tehtäväalueen avulla käyttäjä voi pohtia teemoihin liittyviä aiheita kirjoitustehtävien avulla. Apukysymykset ohjaavat käyttäjän kirjoitusprosessia.